Tällä kertaa vastusti ja raakasti! Kaikki meni kutakuinkin suunnitelmien mukaan niin kauan, kunnes rupesin kuorruttamaan ruohokerrosta ns. historiakakun päälle. Sehän ei nimittäin onnistunut sitten millään. Tylla meni jatkuvasti tukkoon ja tuhlasin tuntitolkulla aikaa onnistumatta. Joka siivouksen jälkeen sain pikku palan ruohokenttää tehtyä ja sitten taas..MURRR!! ..Äiti sitten seuraavana päivänä valaisi onnetonta lastaan; käytä voikreemiin voita, älä margariinia. No niin, nyt mä viimmestään sen muistan. Hohhoi.. Onneksi Kaisa ei valittanut, joten kaikki hyvin siltä osin. :D Itseä vain jäi sieppomaan!
Tämän oli siis tarkoitus esittää vuoden 1863 lemmua nevaisella niityllä ja mukana piti alunperin olla kaikenlaista vanhaa härpäkettä, mutta kas kummaa! Kun aurinko alkoi nousemaan, kutsui minua hävityn kakkutaistelun jälkeen sänky.. :P
Kakut ovat gluteenittomia ja laktoosittomia. Lemmun sisusta on valmistettu riisimuro-vaahtokarkki-massasta, jota kokeilin nyt ekaa kertaa. Hyvän ohjeen löysin täältä. :) Erinomaista tavaraa kun koristus ei saa painaa mahdottomia, mutta olisi hankala toteuttaa kakkupohjasta.
Kakku nro. 2 onnistui onneksi paremmin. Olisin kyllä räjähtänyt jos tästäkin olisi tullut susi!!
Nykypäivän kakku esittää pyöröpaalia. Tämä yksilö on uponnut peltoon, sillä "oikean" korkuisen paalin tekeminenkin olisi toki onnistunut, mutta se olis ollut kyllä niin korkea ettei meidän jääkaappiin olisi ainakaan sopinut. :D
Lemmut rohmuaa Kaisan valokuvia ja arkistomateriaaleja. ;) ..Yöllä en tajunnut, että TOTTAKAI lehmillä on korvamerkki molemmissa korvissa, eikä vain toisessa, mutta hyvä että ees yksi löytyy. :P
Kakkaa!
Nykypäivän lemmut osaavat myös lukea. ;) Onnea vielä Kaisalle rutistuksesta! :)